Eksyin tänne pitkän ajan jälkeen (epäilin muistanko enää tunnustanikaan).

Sitä osaa jälkeenpäin nauraa teini vuosilleen ja varsinkin niille kirjoituksille! :) Mitä kaikkee sitä onkaan tullu kirjotettua! Voi voi, kaikkea ei aina kannattaisi kertoa! Mutta hei onko sillä sitten niinkään väliä? Internethän on valtava, tuskin kukaan "tärkeä" tätä blogia koskaan löytää (i hope so!).

Pohdin tässä olenko muuttunut noilta ajoilta ollenkaan....mitenkä musta tuntuu, että en? Siis oikeasti c'moon girl! Ympäri tullaan, yhteen mennään, mikään ei muutu ja sehän ärsyttää :D No mikä toiki nyt taas oli?

Kirjoitinko mä tänne viimeks yläasteella? Vai kauppis aikoina? Mitä häh? Mitenkä mä en muistanu tätä mun rakasta blogiani muutaku vasta nyt :D Tulee hirveesti pieniä rivejä sinne sun tänne, kappaleiksi niitä meilläpäin kutsutaan, mutta rivi toi pikemminkin on?

Mutta siis niin. No enkai mä nyt se ihan sama persoona ole kuin ennen. No en ole, sovitaan niin. Itseasiassa monikin asia on muuttunut....muutin Tornioon (what the hell!!) opiskelujen perässä ja tadaaa! täällä sitä ollaan Lapissa med poikaystävä ja koira. Oliko sitten fiksua laittaa rasti ruutuun ja lähtee da Tornioon? Voisin ainakin nyt kyseenalaistaa sitä päätöstä :DD

Tornio on silleen ihan jees pieni kaupunki (välillä vähän liiankin pieni) ja nätti, mutta kun miettii tätä elämää täällä niin voisi ihan yhtä hyvin kysyä, että mikä elämä?! Mitenkä ne mun päivät täällä meneekään....oliko se, että kouluun, kotiin, kauppaan, koiran kans ulos, kouluun, kotiin, kauppaan, koiran kans ulos. Tais se olla joo. Aika helvetin mielenkiintosta!! Täällähän on toki kivoja rantapolkuja, puisto, tanssikoulu, kiipeilysysteemi jne x 100, mutta kätevästi niihin ei voi/pysty osallistuun....kiitos hermostojuttu! Mäkin rakastan sua.

Harkisin hetken aikaa kampusvaihtoa ihan kokonaan jonneki muualle, Nurmijärvi sounds great, mutta sit taas joutuu raahaa noita kamoja sinne sun tänne ja alottaan periaatteessa alusta sen "kotiutumisen". Tornioon tullessahan ne ekat päivät ja viikot oli ihan hirveitä....uusi kaupunki ja miljoona kilometriä kotiin, kavereille, kaikkalle. Suunnilleen itkin päivästä toiseen ja tsemppasin itseäni huomiseen päivään. Sain sitä paitsi vielä soluasunnon! NO EI SAATANA! No joo oli Anna ihan kiva kämppiksenä, mutta aina ei mee ihan putkeen. Yksiöitä täällä saa metsästää giljotiinin kanssa eikä siltikään tahdo löytyä - ja jos löytyy niin vuokra on jotain ihan hirveetä. Siis miten voit maksaa 600 € vuokraa + vesi ja sähkö päälle? Hei oikeesti jollain opintotuella no chance! Noh mutta nykyään asutaankin sitten poikaystävän (ja koiravauvan) kanssa yhdessä saman katon alla. Aika jännää....vai onko? :DD

Tästä tuli jotenkin negatiivinen kirjotus taas. Tyylisuuntaus ois aika jees jo pikku hiljaa, mutta opettajan sanoilla "suomalaiset on hyviä valittaan" kuittaan tämänkin :D Kiitos näkemiin ja huomenna (ehkä) alotan ihan uuden kappaleen - ja ihan erilailla.